Asbestikartoitus
ASBESTILAINSÄÄDÄNTÖ MUUTTUU VUODEN 2016
ALUSTA
Nykyinen asbestitöihin
liittyvä lainsäädäntö korvataan Lailla
eräistä asbestipurkutyötä koskevista
vaatimuksista (684/2015) ja
Valtioneuvoston asetuksella asbestityön
turvallisuudesta (798/2015).
Lakiin
on keskitetty asbestipurkutyölupaa ja
asbestipurkutyöntekijän pätevyyttä
koskevat säännökset sekä näistä
pidettävien rekistereiden ylläpitoon
liittyvät määräykset. Asetuksella
säädetään asbestityöhön liittyviä
menettelyjä ja asbestipurkutyön
suunnitelmien, menetelmien,
työvälineiden sekä henkilösuojainten
käyttöön liittyviä vaatimuksia.
Asbestin käyttö
Asbestin
käyttö rakentamisessa on ajoittunut
pääasiassa ajanjaksolle 1940 – 1990,
minä aikana useat suomalaiset
rakennusmateriaalit ovat sisältäneet
asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus
lopetti asbestipitoisten tuotteiden
valmistuksen 1988 jälkeen.
Asbestipitoisten tuotteiden
maahantuonti, valmistus ja myynti on
ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen.
Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa
on kielletty kokonaan 1.1.1994.
Asbestia
sisältävä rakennusmateriaali ei ole
terveydelle haitallinen mikäli
rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä
irtoa asbestikuituja hengitysilmaan.
Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia
sisältävä rakennusmateriaali ei
normaalitapauksessa aiheuta mitään
toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo
tulee huomioida mikäli rakennusta
korjataan ja asbestia sisältäviä
materiaaleja puretaan tai työstetään,
sekä silloin jos asbestia sisältävä
materiaali on rikkoutunut siten että
siitä voi irrota asbestikuituja.
Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu
asbestikartoitusta.
Kuntotarkastus
Asuntojen kuntokartoitukset ja tarkastukset
Kuntotarkastus on hyvä ja puolueeton
väline asunnon kunnon arvioimiseksi
esimerkiksi asuntokaupan yhteydessä.
Tarkastuksen havainnot kirjataan
tarkastusraporttiin.
Kuntotarkastusraportissa esitetään
korjaussuosituksia havaittujen
vaurioiden korjaamiseksi.
Korjaussuositukset eivät ole
sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan
lähes aina vaurioiden oikean
korjaamistavan määritteleminen vaatii
yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman
laatimisen. Yleisenä lähtökohtana
korjaamisessa ovat nykyiset
rakennusmääräykset ja –ohjeet, joita
sovelletaan käyttötarkoituksen ja
kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat
huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen
viipymättä säästävät kustannuksia ja
pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli
tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai
puutteita, eikä ehdotettuihin
korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä
laajenee, korjaaminen hankaloituu ja
korjauskustannukset kasvavat.
Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa
haitan asumiselle.
Kuntotarkastus on suoritettu
pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin
ja rakennetta rikkomattomin menetelmin
noudattaen.
Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta
tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen
yhteydessä asiakirjoista, omistajalta,
isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin
tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty
huomiota pintapuolisella tarkastelulla
havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen,
turvallisuuteen ja asumis- terveellisyyteen
oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin,
vikoihin ja riskeihin. Mikäli rakenteessa ei
ole tarkas-tuksessa havaittu edellä
mainittuja asioita, ei rakenteesta
välttämättä ole kuntotarkastusraportissa
mainintaa.
Kosteusmittaus
Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita voi rakenteissa olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti ”hometta”). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 80% RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Kosteusarvot kannattaa aina mitata, jos epäilet kosteusvauriota. Tilaa mittaus nyt, ennen kuin vahinkosi laajene, tai poissulje mittauksella epäily kosteudesta.
Radon mittaus
Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella on yleensä suositeltavaa selvittää onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia.