Asbestikartoitus

ASBESTILAINSÄÄDÄNTÖ MUUTTUU VUODEN 2016 ALUSTA
Nykyinen asbestitöihin liittyvä lainsäädäntö korvataan Lailla eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) ja Valtioneuvoston asetuksella asbestityön turvallisuudesta (798/2015).
Lakiin on keskitetty asbestipurkutyölupaa ja asbestipurkutyöntekijän pätevyyttä koskevat säännökset sekä näistä pidettävien rekistereiden ylläpitoon liittyvät määräykset. Asetuksella säädetään asbestityöhön liittyviä menettelyjä ja asbestipurkutyön suunnitelmien, menetelmien, työvälineiden sekä henkilösuojainten käyttöön liittyviä vaatimuksia.

Asbestin käyttö

Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle 1940 – 1990, minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994.

Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Tilaa erillinen asbestikartoitus, jos suunnittelet remonttia ja asuntosi on rakennettu ennen vuotta 1994.

 

Kuntotarkastus

Asuntojen kuntokartoitukset ja tarkastukset

Kuntotarkastus on hyvä ja puolueeton väline asunnon kunnon arvioimiseksi esimerkiksi asuntokaupan yhteydessä. Tarkastuksen havainnot kirjataan tarkastusraporttiin. Kuntotarkastusraportissa esitetään korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja –ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle.

Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen.

Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumis- terveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Mikäli rakenteessa ei ole tarkas-tuksessa havaittu edellä mainittuja asioita, ei rakenteesta välttämättä ole kuntotarkastusraportissa mainintaa.

 

Kosteusmittaus

Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita voi rakenteissa olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti ”hometta”). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 80% RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Kosteusarvot kannattaa aina mitata, jos epäilet kosteusvauriota. Tilaa mittaus nyt, ennen kuin vahinkosi laajene, tai poissulje mittauksella epäily kosteudesta.

Radon mittaus

Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella on yleensä suositeltavaa selvittää onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia.